"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."  

-  Matt.  28:19

 

.

 

Karjala missio

 

Palaa aloitussivulle

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Evankeliumin työtä Venäjän Karjalassa

 

Seurakunta on tukenut evankeliointityötä Venäjän Karjalassa.

Tässä ovat Kalle Puukin terveiset 30.9.2008:

" Saimme tehdä antoisan lähetysmatkan nyt lähialueille Venäjälle!

Vastaanotto oli oikein avointa ja vieraanvaraisuus ylintä "itäistä

luokkaa".

 

Matka-aika oli 15.-22.9.2008.

 

Osanottajat olivat: Tommi Miettinen (Mynämäki), Toivo Paunu (Eura), Kalle Puukki (Uusikaupunki), ja Hilda Kukell (Loimolan kylä).

 

Matkan tarkoituksena oli vierailla Suojärven piirin kylissä, tavata Porajärven ja Loimolan kylillä uskovia ja järjestää "Tropinka"-lastenlehtitilaukset lasten- ja koulukirjastoihin.

 

Matkareitti oli: Värtsilä- Suojärven piiri, Läskelä-Loimola-Suojärvi-Lahkolampi-Porajärvi.

 

Kesäisten päivien mentyä saimme nyt syksyllä käydä tapaamassa uskovia ja rohkaista heitä hengellisesti ja aineellisesti. Loimolassa aina avoin Hilda-siskon koti otti meidät matkalaiset avoimesti vastaan ja tapasimme myös Vova-pojan, joka on erikoistunut valokuvaukseen ja kuvankäsittelyyn. Hänen uusilla laitteillaan on varmasti käyttöä tuossa maassa.

 

Porajärven pieni helluntaiseurakunta oli kutsunut meidät vieraakseen sunnuntaipäivänä klo. 14.00 kokoukseen ja jokainen meistä sai tuoda terveiset sydämeltään odottaville kuulijoille. Tulkkina palveli Hilda-sisko koko sydämensä antaumuksella. Kylällä nyt asuva pastori Aleksej Salovaara on saanut työtä puutavarayhtiöstä ja hän huolehtii seurakunnasta siellä myös. Terveisiä lähetettiin erikoisesti Uudenkaupungin ja Euran helluntaiseurakunnille. Varaskin oli tunkeutunut rukoushuoneelle ja koettanut ryöstää rahaa siinä kuitenkaan onnistumatta.

 

Uutena asiana ja rukousaiheena on tarkoitus tulevaisuudessa järjestää uudelleen pidetyt venäjänkieliset Tropinka"-lastenlehti ja "Usko ja Elämä"-lehti tilaukset. Monet kirjastonhoitajat ja opettajat ovat innokkaita saamaan näitä lehtiä. Lehtitilaukset hoitunevat jatkossa suoraan Valoa idässä-järjestöltä postin kuljettamana kirjasto-osoitteisiin.

 

Suojärven pastori Pjotr Gultsuk lupasi myös auttaa lehtitilausasiassa ja erikoisesti seurakunnan pyhäkoulu on kiitollinen lehdistä.

 

Kiitos Sinulle, kun muistat RUKOUKSIN näitä "idän-uskovia" ja erikoisesti nyt tätä lehtitilaus-asiaa KIRJASTOILLE ja SEURAKUNTIIN, SBAZIIBA VAM...!

 

                               Kiitollisena, Puukin Kalle"

 

 

Alla on Kalle Puukki tuomassa terveisiä edelliseltä Karjalan matkalta.

 

.

 

 

 
  • Muistetaan esirukouksin työtä Venäjän Karjalassa!

  •  

    Suojärvi

    "Aikanaan Suojärvi oli Viipurin läänin ja samalla koko luovutetun Karjalan pinta-alaltaan suurin pitäjä, 3474 km2. Pituutta oli 100 km ja leveyttä runsaat 60 km. Suojärvi oli maisemiltaan kaunis, vesistöistään ja puuvaroistaan rikas pitäjä. Pääelinkeinona pysyi pitkään maatalous, mihin 1800-luvun alkupuolella perustettu rautaruukki toi teollisen lisän. Kukoistuskautenaan tämä Annantehdas kasvoi Suomen suurimmaksi masuuniksi, joka työllisti suoraan ja välillisesti tuhansia ihmisiä. Tehdas lopetti toimintansa 1900-luvun alussa, jolloin valtaosa väestöstä oli jälleen maatalouselinkeinon parissa. Maatalouden kehitystä jarrutti pitkään lahjoitusmaajärjestelmä, joka purettiin lopullisesti Suojärvellä vasta 1920-luvun alussa, viimeisenä koko Karjalassa.

    Suojärvi pysyi harvaanasuttuna ja eristäytyneenä alueena Suomen itsenäistymiseen saakka, jossa säilyi vanha, karjalainen ja ortodoksinen elämäntapa. Tieverkko oli harva ja uutuudet kulkeutuivat hitaasti alueelle. Rautatien tulo v.1922 muutti tilanteen täysin. Puu alkoi käydä kaupaksi ja sahoja sekä tehtaita alkoi nousta pitäjään. Vuonna 1939 teollisuustyöväen osuus väestöstä oli peräti 47,3 %. Suurimmilla hakkuutyömailla saattoi olla ajohevosia nelisensataa. Metsätyömiesten määrä nousi tuhansiin. Töihin muutti väestöä myös Kanta-Suomesta, ja kehityksen ja ihmisten mukana uusi elämänmuoto valtasi alaa: vähitellen vanhat tavat ja uskomukset alkoivat jäädä ja unohtua. Suojärvi vaurastui nopeasti.

    Ennen sotaa pitäjässä oli 75 kylää. Suojärvi oli jaettu 23:een koulupiiriin ja toiminnassa oli 23 ylä- ja 25 alakansakoulua. Yhteiskoulu aloitti v.1938. Vuotta myöhemmin valmistunut uusi koulurakennus on nykyään kulttuuri- ja nuorisotalona. Koulu muutti v.1944 Tikkakoskelle ja toimii yhä Tikkakosken yhteiskoulun nimellä. 

    Talvisodan syttyessä jäi Suojärven rajakylistä 1800 henkeä siviilisotavangeiksi, joista runsaat 800 henkeä oli Hyrsylän mutkan alueelta. Heidät palautettiin Suomeen toukokuun lopulla v.1940.

    Nykyisen Suojärven historia alkoi vuonna1944. Silloin ensimmäiset venäläiset asukkaat saapuivat sodan tuhoaman suomalaisen kirkonkylän raunioille. Nykyisin kartonkitehdas työllistää noin 300 henkeä. Lisäksi Suojärvellä toimii rikkikiisulouhos, kananjalostuslaitos ja turkistarhaamo. Myös metsäteollisuus ja rakennusala työllistävät suojärveläisiä."

             - Lähde: Karelia Expert (www.kareliaexpert.fi)