17.03.2014     |  Aloitussivu  |  Viikko-ohjelma  |   Mihin uskomme?   |   Ajankohtaista  |  Kuvagalleria  |   Kuuntele saarnoja   |   Yhteystiedot
 

 

 

"Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan."

-  Hebr. 10:10

 

 

 

Muita kirjoituksia:

 


 

 

Palaa aloitussivulle

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Palaa aloitussivulle

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Ajankohtaista

Pääsiäinen - Kuolema on voitettu

Seuraavassa on lyhyesti kerrattu pääsiäisen ajan tapahtumat:

  • Paastonaika

  • Palmusunnuntai ja hiljainen viikko

  • Kiirastorstai

  • Pitkäperjantai

  • Pääsiäispäivä 

 

Joulusta pääsiäiseen

 

Syntiinlankeemuksessa ihmiset saivat kadotustuomion. Alun pitäen Jumala oli luonut ihmiset paratiisiin ja olemaan Jumalan yhteydessä - tämän harmonian synti rikkoi. Niinpä oli välttämätöntä, että Jumala teki pelastussuunnitelman.

 

- (1. Moos. 3:15) "Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän."

 

 

Jumala lähetti oman Poikansa maailman syntien sovitukseksi 'rikkomaan käärmeen pään'.   Pääsiäisen aika kertaa nämä tapahtumat: Jeesuksen saapuminen Jerusalemiin, viimeinen ateria opetuslasten kanssa, ylimmäispapillinen rukous Öljymäellä, Juudaksen petos ja Jeesuksen kärsimys, Jeesuksen ylösnousemus ja ilmestyminen opetuslapsille.

 

 

Paastonaika

 

1.3. alkaa 40 päivän suuri paasto. Paasto muistuttaa elämän katoavuudesta ja katumuksen tarpeellisuudesta; se myös valmistaa meitä kohtamaan Herra. "Mutta kuka on seisonut Herran neuvottelussa ja nähnyt ja kuullut hänen sanansa? Kuka on tarkannut ja kuullut hänen sanansa?" (Jeremia 23:18).

 

Paastonajasta alkava matka pääsiäiseen on hiljaisuuden, itsensä tutkimisen ja yksinkertaisten elämäntapojen aikaa. Perinteisesti on ehtoollisen viettoon liitetty Paavalin kehotus: "jos me tutkisimme itseämme, ei meitä tuomittaisi" (1. Kor 11:31), mutta kehotusta on hyvä muistella muulloinkin - erityisesti paastonaikana.

 

 

Pääsiäinen Milloin pääsiäistä vietetään

Juutalaisen vuoden ensimmäinen kuukausi nisan alkaa kevätpäiväntasauksen jälkeen, kun kasvavan kuun sirppi ilmestyy taivaalle. Siitä kaksi viikkoa eteenpäin on täysikuu ja happamattoman leivän juhla, pääsiäisjuhlan ensimmäinen päivä. Tämä oli Jeesuksen ristiinnaulitsemispäivä. Ylösnousemus tapahtui kolmantena päivänä, joka oli kyseisenä vuonna sunnuntai. Aluksi vallinneen kirjavuuden ja 200-luvun kovien kiistojen jälkeen Nikean kirkolliskokous päätti vuonna 325, että pääsiäistä vietettäisiin kevätpäiväntasausta seuraavan täyden kuun jälkeisenä sunnuntaina. Tiedettiin, että taivaallinen kuu syntyy joka 19. vuosi samana kuukauden päivänä ja että viikonpäivät sattuvat joka 28. vuosi samalle kuukauden päivälle. Näiden kahden osuminen samaan päivään tapahtuu vain joka 532. vuosi (19 x 28 vuotta); tätä ajanjaksoa alettiin nimittää suureksi pääsiäiskierrokseksi.

Vuonna 1582 vahvistettiin Länsi-Euroopassa gregoriaaninen kalenterinuudistus, joka tarkensi juliaanista ajanlaskua vuosisataisvuosien karkaussäännön ja kuuntasauksen avulla. Lisäksi vuodesta 1700 lähtien protestanttisissa valtioissa kokeiltiin reformoitua eli parannettua pääsiäissääntöä, joka perustui entistä tarkempiin tähtitieteellisiin laskelmiin. Suomessa reformoidusta laskutavasta luovuttiin viimeisinä 1868.

Itsenäisyytemme alkuvuosina ortodoksinen maailma noudatti edelleen juliaanista ajanlaskua, jonka ero gregoriaaniseen - 13 vuorokautta - tuotti monia ongelmia. Suomen ortodoksinen kirkko sai Konstantinopolin ekumeeniselta patriarkaatilta luvan noudattaa uutta ajanlaskua, mikä aiheutti vastustusta etenkin Valamon luostarin pääsiäisen vieton osalta. Vielä nykyäänkin muiden maiden ortodoksit viettävät pääsiäistä ja muita liikkuvia juhlia yleensä vanhan ajanlaskun mukaan.

Pääsiäissääntö on mutkikas, ja liikkuvien juhlien sitomisesta kiinteisiin päivämääriin on keskusteltu moneen otteeseen. Käytännössä pääsiäinen voi olla kalenterissamme aikaisintaan 22. maaliskuuta, mikä tapahtui viimeksi vuonna 1761 ja tapahtuu seuraavan kerran vuonna 2285. Myöhäisimmillään pääsiäinen voi olla 25. huhtikuuta. Viime vuosisadan myöhäisin pääsiäinen oli 25.4.1943; näin vältettiin Marian ilmestyspäivän (25.3.) osuminen kiirastorstaiksi. Seuraavan kerran pääsiäinen on yhtä myöhään vuonna 2038.

 

 

Palmusunnuntai ja hiljainen viikko

Pääsiäistä edeltää palmusunnuntaista alkava viikko, jota läntisessä perinteessä nimitetään hiljaiseksi viikoksi, itäisessä perinteessä Suureksi viikoksi. Suomessa on läntisen perinteen mukaisesti hiljaisen viikon eri päiville omat nimensä:

  • palmusunnuntai eli  virposunnuntai
  • malkamaanantai
  • tikkutiistai
  • kellokeskiviikko
  • kiirastorstai
  • pitkäperjantai
  • lankalauantai
  • sukkasunnuntai eli pääsiäissunnuntai

Viikon alussa muistellaan Jeesuksen kärsimystietä. Kiirastorstaina muistellaan ehtoollisen asettamista. Kiirastorstain illasta alkaa triduum sacrum eli pyhä kolmen päivän aika, ristin ja ylösnousemuksen muistelu, joka ulottuu pääsiäispäivän iltaan. Pitkäperjantaina muistetaan Jeesuksen kuolemaa ihmiskunnan syntien sovittamisena.

Palmusunnuntaina Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Palmusunnuntai on saanut nimensä palmunlehvistä, joita kansa levitti vaatteiden ohella Jeesuksen eteen. Ihmiset huusivat ja lauloivat ”Hoosianna”. Hoosianna on suoraan käännettynä ”oi, auta”, ”oi, pelasta”, mutta ajanlaskun alun aikoihin sitä käytettiin riemuhuutona.

Piinaviikon aatto on päivä jolloin Jeesus saapui aasilla Jerusalemiin ja kansa heitti hänen eteensä palmunlehviä. Pohjoisessa ainoa elävä oksa pääsiäisen aikaan on paju ja päivä tunnetaan myös virpa- tai virpomasunnuntain nimellä.

 

Kiirastorstai

 

Kiirastorstaina Jeesus vietti viimeisen ehtoollisen opetuslastensa kanssa. Hän jätti esimerkin palvelemisesta ja uskollisuudesta omiaan kohtaan.

 

"2:5 Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,
2:6 joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,
2:7 vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;
2:8 hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.
2:9 Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,
2:10 niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat,
2:11 ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra." (Fil. 2:5-11)

 

Kiirastorstain tapahtumat saavat Raamatun valossa useita erialaisia näkökulmia: uuden liiton ateria, Jeesuksen uhrikuoleman muisto, syntien anteeksiantaminen, kiitos ja ilo, taivaallisen juhlan odotus ja murretun leivän luoma yhteys.

 

 

Pitkäperjantai

 

Pitkäperjantaina Jeesus kärsi ennustusten mukaisesti. Jesaja näki tulevan Messiaan kärsimyksen: "53:3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
53:4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
53:5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut." (Jes, 53:3-5).

 

Pitkäperjantaita seuraavana hiljaisena lauantaina muistetaan Jeesuksen haudassa oloa.

 

 

Pääsiäispäivä

 

Pääsiäinen on kristikunnan suurin päivä. Kristus sai aikaan iankaikkisen lunastuksen - kuolema ja synti on voitettu.

 

Jeesuksen opetuslapset olivat viettäneet pitkäperjantain jälkeisen lauantain (sapatti) hiljaisuudessa. Matteuksen evankeliumi kertoo, että viikon ensimmäisen päivän aamuna Maria Magdaleena ja se toinen Maria tulivat katsomaan hautaa. Heitä odotti suunnaton yllätys: tapahtui maanjäristys ja Herran enkeli ilmestyi heille. Mielenkiintoista on nähdä, että myös vartijat olivat paikalla, mutta he "kävivät ikäänkuin kuolleiksi" (Matt. 28:4).

 

Tämän jälkeen naiset saavat kuulla maailman ihmeellisimmän uutisen:

"28:5 Mutta enkeli puhutteli naisia ja sanoi heille: "Älkää te peljätkö; sillä minä tiedän teidän etsivän Jeesusta, joka oli ristiinnaulittu.
28:6 Ei hän ole täällä, sillä hän on noussut ylös, niinkuin hän sanoi. Tulkaa, katsokaa paikkaa, jossa hän on maannut.
28:7 Ja menkää kiiruusti ja sanokaa hänen opetuslapsillensa, että hän on noussut kuolleista. Ja katso, hän menee teidän edellänne Galileaan; siellä te saatte hänet nähdä. Katso, minä olen sen teille sanonut."
28:8 Ja he menivät kiiruusti haudalta peloissaan ja suuresti iloiten ja juoksivat viemään sanaa hänen opetuslapsillensa.
28:9 Mutta katso, Jeesus tuli heitä vastaan ja sanoi: "Terve teille!" Ja he menivät hänen tykönsä, syleilivät hänen jalkojaan ja kumartaen rukoilivat häntä." (Matt. 28:5-9)

 

Pääsiäisen jälkeen paaston alusta lopetettu ylistyksen laulaminen jatkuu taas.

 

 

______________________________________________________________________

  

 

P.S. Wikipedia kirjoittaa Pääsiäisestä seuraavaa:

 

Pääsiäinen on kristinuskon juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen ja siihen johtavien tapahtumien juhlana. Ylösnousemus on kristillisen uskon ydinkohtia, ja pääsiäinen virallisen kirkkovuoden vanhin ja tärkein juhla. Pääsiäisen pyhäpäiviä ovat pitkäperjantai, pääsiäissunnuntai ja sitä seuraava toinen pääsiäispäivä.

Juutalaiset viettävät kuukalenterin mukaan vaihtelevaa juhlaa, ja kristityt ovat sijoittaneet oman juhlansa sen läheisyyteen. Juutalaisuudessa pääsiäistä vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen eli vapaaksi pääsemisen (mistä johtuu myös sana pääsiäinen) muistoksi. Juutalaisten juhlan nimi on pesah ja siihen liittyvä happamattoman leivän juhla. Euroopassa pääsiäisen aikoihin on muinaisuudessa ollut kevätjuhla, joka on Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja jota pohjoisissa maissa on vietetty hieman myöhemmin.

 

 
 
Tie Jerusalemiin:

Mel Gibsonin elokuva 'The Passion of The Christ':

Alttarimaalaus Jeesus ristillä, Berndt Abraham Godenhjelm, 1843

 

 

Vuonna 2014 pitkäperjantai on 18. huhtikuuta.

 

Muissa kielissä korostetaan kärsimyksen sijasta päivän suurta merkitystä kristikunnalle: kuolemallaan Kristus voitti kuoleman. Siihen viittaa englanninkielinen nimitys Good Friday 'hyvä perjantai'. Romaanisissa kielissä on enimmäkseen käytössä nimitys, joka merkitsee 'pyhää perjantaita' (esimerkiksi ranskan Vendredi saint). Ei edes lähisukukielessämme virossa ole pitkääperjantaita vaan suur reede eli 'suuri perjantai'. Se on käännöslaina venäjästä ja heijastelee ortodoksisen kirkon perinnettä.

Lähde: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

 

Juutalainen pääsiäinen noudattaa kuukalenteria, ja pääsiäinen on aina nisan-kuun 14. päivä (ensimmäinen kevätpäiväntasauksen jälkeinen täysikuu). Kristillisen perinteen mukaan Jeesus teloitettiin sanottuna päivänä keisari Tiberiuksen hallintokaudella Pontius Pilatuksen ollessa Juudean prokuraattorina (26-36).

Ainoat vuodet, jolloin Tiberiuksen kaudella tuona aikana nisan-kuun 14. päivä ja täysikuu osuu perjantaille, ovat vuodet 30 ja 33 jaa. Roomassa jo tuolloin käytetyn juliaanisen kalenterin mukaan pitkäperjantai olisi vuonna 30 ollut 7. huhtikuuta ja vuonna 33 puolestaan 3. huhtikuuta, seuraava sunnuntai eli pääsiäispäivä taas joko 9. huhtikuuta 30 tai 5. huhtikuuta 33.

Jos sen sijaan käytetään "taaksepäin jatketun" gregoriaanisen kalenterin mukaan laskettuja päivämääriä, kaikki nämä päivämäärät olisivat olleet 2 päivää varhaisempia.