03.10.2010  |  Aloitussivu  | Viikko-ohjelma  |  Mihin uskomme?  |  Ajankohtaista  |   Kuvagalleria  |   Kuuntele saarnojaYhteystiedot
 

 

2010

 

 

"Muistakaa vankeja, niinkuin olisitte itsekin heidän kanssaan vangittuina; muistakaa pahoinpideltyjä, sillä onhan teillä itsellännekin ruumis."

-  Hebr.13:3

 

 

 

 

 

Palaa aloitussivulle

 


 


Akseli Hirvaskoski Eurassa 3.10.2010

 

 

Akseli Hirvaskoski on tunnettu vankilaevankelista, joka on kiertänyt maamme vankiloissa vuosikymmenien ajan. Hän oli itse yhtenä nuorisovankina Köyliössä 1959, kun vankilassa riehui maamme tuhoisin vankilapalo. Viereisellä palstalla on joitakin katkelmia uutisista ja alla on muutama kuva silloisen vanginvartijan Pentti Rantalan leikekirjasta.

 

 

Vankina oleva nuori mustalaismies Akseli Hirvaskoski huusi Jumalaa avuksi, luvaten antaa elämänsä Hänelle jos vain pelastuisi. Kuin ihmeen kautta hän pelastuikin kaltereiden välistä. Mies tuli uskoon ja myöhemmin alkoi kiertää vankilalähettinä Suomen vankiloita.

 

Alla on kuvia Pentti Rantalan leikekirjasta (voit klikata kuvaa suuremmaksi).

 

 

 

 

 

 

 

 


"Pentti Rantala, eläkkeellä oleva vartija Köyliöstä ja hänen leikekirjansa, jotka kertovat elämästä maamme vankiloissa viime vuosisadan alkukymmeniltä aina tähän päivään saakka.

Vankilapalo 1.7.1959

Mieliin painuvin työpäivä Pentti Rantalan uralla on ollut Köyliön varavankilan palo heinäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1959.

– 16 nuorta vankia paloi selleihinsä, hän kertoo ja liikuttuu asiasta yhä.

Leikekirjan sivuilta maamme tuhoisin vankilapalo hyppää silmille isoina kuvina ja otsikolla: Köyliön kuolemanyö.

Rantalan työpäivä oli jo sinä päivänä tehty ja mies oli asettumassa yöpuulle. Kuinka ollakaan, velipoika oli ostanut uuden moottoripyörän ja hurautti näyttämään sitä vielä yönselkään.

– Mikä meteli vankilasta kuuluu; veli kysyi ja sai Pentin lähtemään työmaalleen.

Samoihin sanoihin tuli vankilasta puhelu ja ilmoitus oli lyhyt - vankilassa palaa.

– Tuli suorastaan repesi, Rantala muistaa.

Yksi vangeista oli sytyttänyt olkipatjansa ja asettanut sen sellinsä ovea vasten. Kun vartija avasi oven palava patja kaatui käytävälle ja ilmavirta sytytti puisen rakennuksen nopeasti ilmiliekkeihin. Yhtään vankia ei saatu selleistä ulos oven kautta. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi henkilökunnan epätoivoinen yritys hakata ikkunoiden kaltereita kirveillä ja vääntää niitä sorkkaraudoilla irti.

– Niin pienestä reiästä ihminen tulee ulos, kun hätä on suuri."

 

"Järkyttävä onnettomuus oli heinäkuun 1. päivän iltana syttynyt Köyliön varavankilan tulipalo. Turun Sanomat sai lehteen viimeisen tiedon klo 1:n jälkeen, jolloin paikalle kiirehtineet parikymmentä palokuntaa pääsi tulen herraksi. Päärakennus ja lähirakennukset olivat uutisen mukaan tuhoutuneet. Tilanne oli sekasortoinen, sinne oli hälytetty poliisivoimia Turusta sekä sotaväkeä Turusta ja Yläneeltä. Vankilassa pidettiin nuorisosiirtoloista tuotuja nuorisovankeja. Yöllä oli löydetty kaksi ruumista ja kymmenkunta vankia oli kateissa. Koko vankilassa oli 165 vankia.

Seuraavana päivänä valkeni tilanne koko kaameudessaan. 16 nuorta vankia oli palanut selleissään kuoliaaksi. Palon oli sytyttänyt mielisairas nimeltä mainittu vanki. Hän oli koonnut sellinsä patjat ja vaatteet pinoksi, mennyt pinon alle ja sytyttänyt sen tuleen.

Yksi tuhoutunut rakennus oli ”vain” parakki, mutta siellä oli 72 (toisen tiedon mukaan 62) nuorta vankia. Vankeja yritettiin vapauttaa lukituista ovista ja murtamalla kalteri-ikkunoita, mutta tuuli ja läpiveto lietsoivat tulta, ja 16 vankia paloi selleihinsä. Muutamat kalteri-ikkunat onnistuttiin rikkomaan. Viimeinen vapauteen pyristellyt vanki jäi kalterien aukkoon kiinni ja paloi kuoliaaksi.

Vankilapalo oli lehtien kertoman mukaan Suomen suurin. Sellejä on sytytetty palamaan tuon tuostakin, mutta palot eivät ennen paljonkaan levinneet.

Turun Sanomat ei uutisissa sanojaan säästellyt. Kerrottiin muun muassa, että menehtyneet vangit - tuomiot yleensä alle viisi vuotta - olivat kärsineet kuolemanrangaistuksen.

Myöhemmin lehti kertoi, että paloviranomaisia ei voida syyttää tilanteesta, sillä vankilaviranomaiset ratkaisevat itse paloturvallisuusasiat päästämättä asiantuntijoita puuttumaan suunnitelmiinsa.

Epäselväksi jäi, montako kaaoksen aikana vapauteen päässyttä vankia karkasi. TS tiesi, että vangit tekivät sopimuksen olla karkaamatta ja auttoivat pelastus- ja sammutustöissä.

veli.junttila@turunsanomat.fi"